Pihtiputaan vanha Myllyahon pappila paloi 1.7.1881 ja sen mukana paloivat myös kaikki vanhat kirkonkirjat. Ensimmäinen pappila sijaitsi samoissa maisemissa kuin nykyinenkin Wanha Pappila, joka valmistui vuonna 1884.
Valmistuttuaan Wanha Pappila oli Pihtiputaan ensimmäisen kirkkoherran, Aleksander Gummeruksen, perheen koti. Tunnetuin Gummeruksen perheen lapsista oli vuonna 1888 syntynyt Lauri ”Tahko” Pihkala. Hän muutti sukunimensä Pihkalaksi myöhemmin. Tahkoa saamme kiittää mm. siitä, että Suomessa koululaiset saavat viettää hiihtolomaa. Eräs mies halusi tehdä tuttavuutta Tahkon kanssa ja kysyi: ”Onko Jaakko Gummerus teille sukua?”. Johon Tahko vastasi: ”Onhan se Jaakko minulle kaukaista sukua. Jaakko on meidän sisarussarjasta vanhin ja minä nuorin.” Jaakko Gummerus oli Porvoon ja Tampereen piispa. Opiskeluaikoina hän keräsi pihtiputaalaista kansanperinnettä Kansantieteen arkistoon. Hänen tiedetään sanoneen: ”Ei missään ole niin mukavaa kuin tässä maailmassa ja Pihtiputaalla.”
Pappilassa on ollut myös hammaslääkäri silloin kun Tukia oli Pihtiputaalla kirkkoherrana. Tukian rouvan poljettava hammaslääkärin pora on Pihtiputaan kotiseutumuseon yläkerrassa esillä.
Pappilan pihapiirissä on sijainnut navetta ja väentupa. Nyt jo puretun navetan yksi kulma sijaitsi tiellä silloin kun vanha nelostie kulki pappilan kautta. Väentuvassa asui ensin pappilan palkollisia ja sotien jälkeen väentupaan majoitettiin siirtokarjalaisia väliaikaisiin tiloihin. Väentupa on edelleenkin pappilan pihamaalla.
Saunamäen uusi pappila valmistui vuonna 1966 lähemmäksi kirkonkylää. Tämän jälkeen Myllyahon pappilaa käytettiin muiden seurakunnan työntekijöiden asuntona. Myöhemmin pappilassa pidettiin rippikouluja ja se on toiminut Pihtiputaan Maatalousoppilaitoksen asuntolana. Rakennus on myös ollut majoituspaikkana Keihäskarnevaalien aikaan. Taiteilija Juhani Palmu on pitänyt pappilassa maalausleirin 1980-luvulla.
Pihtiputaan seurakunta lahjoitti pappilan rakennukset Pihtipudas-Seuralle vuonna 1989. Melkein kymmenen vuoden perusteellisen remontin jälkeen Wanha Pappila vihittiin käyttöön vuonna 1997. Nyt talo toimii juhlapaikkana ja talon molemmissa päissä on asunnot.
